Se oli siinä, 87 päivää matkalla maailman ympäri!

Tää matka on nyt Helsinkiin paluulentoa  vaille valmis! Hieno ja kokemusrikas juttu! Kiitos kaikille sähköisesti  mukana olleille. Aika kiva juttu näin nykyaikana, kun ollaan voitu olla lapsiin yhteydessä skypen kautta ja ystäviin blogin kautta. Iltasanomiakin ollaan silloin tällöin lueskeltu, joten eipä täällä kaukanakaan olla niin kaukana kuin ennenvanhaan. Tavataan takkatulien ääressä!

New York, Broadway

Viimeisen illan kruunasi Memphis-musikaali Schobert-teatterissa. Tarina kertoi Huye Calhounista ja mustista laulajista ja tanssijoista. 2,5 tuntia väriä, sykettä, liikettä ja ääntä! Musikaali oli tosi hyvä ja sen todistaa se, että Timppakaan ei nukkunut, vaan jopa viihtyi hyvin:)

New York, kaupungilla

Kaupungilla näkee kaikenlaista; Batman-autoa pakattiin juuri rekkaan kun ehdittiin paikalle, mutta olihan siellä joku julkku, koska kaikki paikallisetkin ottivat kuvia. Tää heppu autoineen on elokuvasta "Paluu tulevaisuuteen". Unohdettiin staran nimi...

Trump Towerin vettä valuva seinä taustalla, ehkä pikkusen loistelias aula..

samaisen rakennuksen sisäpiha

Keskuspuisto oli talvinen

Missattiin Cosmopolitan ja MoMo liian suurina museoina. Valittiin kohteeksi teräspohatta Henry Fricktin museo, joka on samalla ollut hänen kotinsa. Frictillä oli yksi USA:n suurimmista yksityisistä taidekokoelmista, mukana paljon eurooppalaista taidetta.  Taiteen lisäksi talo on komea ilmestys, sisäpuutarha ja hienoja vanhoja eurooppalaisia huonekaluja.

Rembrandtin omakuva. Olihan siellä kaikkia tunnettuja muitakin; Bellin, Coya, El Grego jne...

Eipä se pelätty lumimyrsky vieläkään iskenyt. Aurinko paistoi tämän viimeisen New Yorkin päivän taivaan täydeltä. Illalla mennään matkan päättymisen kunniaksi Broadwaylle rock-musikaaliin. Huomenna alkaa sitten kotimatka. Toivotaan, että lumi ei sotke huomenna lentoaikatauluja!

New York, Statue of Liberty

Mentiin vuorolautalla Staten Islandille, jolloin nähtiin Vapauden-patsas riittävän läheltä. Saarellehan on jaossa vain määrätty määrä lippuja päivittäin ja nyt oli varaus menossa jo heinäkuulle...voiko olla totta?

no vuorolautta oli ainakin turvassa kun rannikkovartiosto seurasi molemmin puolin konekiväärit tanassa. Samaan aikaan isot lentokoneet ja helikopterit lentelivät Manhattanin päällä...outoa

Timppa esittelee uusinta talvitakki muotiaan

Tässä Tarjan uusi lämmin varustus

Maasta se pienikin ponnistaa.. 3-4 kerroksinen kirkko on jäänyt pilvenpiirtäjän jalkoihin!

New York, Rockefeller Center

Rockefeller Centerin kuuluisa kullattu Prometheus-patsas. Edessä kaikissa kuvissa oleva pieni luistinradan pläntti, jossa ihmiset luistelevat tai kävelevät luistimilla. Patsaan takana on jouluisin hervoton, pramea joulukuusi.

The Rock, eli Rockefellerin korkein rakennus.

Top of the Rockista oli hulppeat näkymät yli öisen kaupungin.

New York, New York

The City tai New York, New York = Manhattan. Me asutaan MidlleManhattanilla West 57th Streetillä, lähellä 5th Avenueta. Eli siis ihan Nykin sydämessä. Katujen numerot ovat tärkeitä, koska niiden mukaan täällä pelataan. Täällä on helpompi suunnistaa kuin monessa pikkukylässä ruutukaavan takia. Moni ei osaa hahmottaa Manhattanin saaren kokoa; se on22km pitkä ja 3km leveä ja TÄYNNÄ, paitsi keskuspuisto (sekin on meidän vieressä). On tämä niin iso Omena haukattavaksi, että meinaa blogin kirjoituskin jäädä. Eka iltana tapasimme ex- vaihtarimme Meganin ihastuttavat siskot Randee Leen  ja Chelsean. Juteltiin pitkä ilta tyttöjen kanssa ihastuttavassa (sinkkunaiset) tyylisessä iltaravintolassa. Ruoka oli myös tosi hyvää!  Tytöt asuvat Ny:ssä ja heiltä saatiinkin hyviä kulkuvinkkejä. 27 taalan viikon metrolipulla on nopeinta ja edullisinta liikkua.Tää Ny:n kuva on tietty Empire State Buildingista, missä kait jokaisen täällä kävijän pitää vierailla. Arvokas ja tyylikäs pytinki. Viimeisiä reissupäiviä viedään......!

New Orleans, Lousiana

Nyt ollaan syvässä etelässä ja sen huomaa. Maailma muuttui taas niin erilaiseksi. Vuosituhannen alun suuresta tulvasta ei näy silmiin mitään merkkejä, mutta asia elää kaupunkilaisten mielissä ja monet rakennukset kohtasivat tiensä pään silloin. Kaupunki on boheemi, värikäs, rähjäinen ja maustettu musiikilla. Kaupungin sydän on French Quarter Missisipin rannalla.

Kaupungissa elää jonkinlainen musta magia. Kaupat ovat aika synkkiä tuotevalikoimaltaan, mutta muuten värikkäitä ja mielenkiintoisia. Luurangot, vampyyrit ja kummitukset kuuluvat juttuun.

Woodoo on voimissaan ja kadulta lähtee kaikennäköisiä epäilyttävän näköisiä "luolia"

Etelän ja pohjoisen värieroa

Olihan täällä ihan kaikkea norminähtävääkin, kuten hieno espanjalainen aukio

Parasta täällä on kuitenkin kuuluista Bourbon Street joka on nimensä arvoinen jopa näin tammikuun kylmien tuulien aikaan. Klubeihin ja baareihin voi pistäytyä kadulta ilman sisäänpääsymaksua ja mikä parasta, soitto (siis elävä musiikki) alkaa jo iltapäivällä ja meno on parhaimmillaan  illalla jo ennen yhdeksää. Sopii meikäläisten ikäisille vallan mainiosti ja sitä paitsi kerrankaan ei tunnettu itseämme liian vanhaksi baariin, koska suurin osa porukkaa oli aikuisia ja meidän ikäisiä. Musiikkikin oli meidän ikäisille; jazzahtavaa rokkia ja poppia. Välteltiin klassisen jazzin paikkoja, koska se musiikki ei ole meidän mieleen.

Näkymää Bourbonilta.

Paikallinen sisäänheittäjä

Tämä paikallinen Tytti vetäisi Black Velvetin tosi hienosti.

Laulaja tuli mielellään kuvaan, kun sai hyvät tipit. Voi olla, että bändit eivät saa muuta palkkiota kuin keräämänsä tipit. Yritetään ottaa tänä iltana aisasta selvää, kun jatketaan baarikierrosta. Jahka ensin käydään ostamassa sukahousut ja pitkät kalsarit!

Hoover Dam

Hoover Dam olivalmistuttuuaan 1930-luvun alussa maailman suurin pato, mutta nyt taitta jotkut kiinalaiset padot olla isompia. Pato sijaitsee Nevadan ja Arizonan rajalla ja tuottaa sähköä ympäristön tarpeisiin. ylleensä täällä käydään matkalla Grand Canyonille, mutta meillä oli aikaa tehdä eri päivänä tämä retki. Paikka on vain vajaan tunnin ajomatkan päässä Las Vegasista.

Nyt on Las Vegasia ja ympäristöä kierretty riittävästi kahden "lisäpäivän" ansiosta. Mukava kokemus, mutta kun ei olla pelaajia, niin tuskin tarvitsee tulla uudestaan! Ei jaksettu lähteä enää edes kaupungille tai syömään ravintolaan. Haettiin kaupasta syötävää ja nautiskeltiin lukemisesta ja telkkarin katsomisesta. vaikkakin olemme  kurkkua myöten täynnä jenkkimainontaa, joka on vuorotellen laihduttamista ja ruokaa! Me kun luultiin, että Suomen MTV on hermot vievä, mutta pahempaa taitaa olla vielä täällä muualla. Aamulla kaupungin keskellä olevalle lentokentälle ja kohti Dallasia ja sieltä New Orleansiin!

Grand Canyon, Arizona

Arizonalaista maisemaa, villakoiran häntätupsupuita oli riittävästi!

Kuvat kertokoot puolestaan!

Tässä se sitten on! Jännä juttu oli ,että oli aika vaikea saada tietoa kanjonille menosta. Ainoastaan valmismatkoja oli tarjolla. Ongema johtui siitä, että täällä ei mainosteta mitään yli osavaltion rajojen. Las Vegas kuuluu nevadaan ja Grand Canyon taas Arizonaan. Itse Canyon on melekin 500km pitkä, joten piti vähän miettiä minne halutaan mennä. Kartassa oli ainoastaan merkattu kansallispuistoalueet, mutta sinne on matkaa 4-5 tuntia. Lähimpänä Las Vegasia on Grand Canyon West Rim, joka löytyi netistä. Sinne oli matkaa 2,5 tuntia ja lopussa oli 14 mailia hiekkatietä! Nähtävästi se pätkä oli intiaanien aluetta. West Rim on intiaanien hallinnoima nähtävyys ja sen takia siellä kait oli vähän erilaista kuin jenkkilässä yleensä. Joka tapauksessa autot piti jättää parkkialueelle, josta oli kuljetus kanjonin reunalle tai kopterikyydille. Sisäänpääsymaksu oli maksettava. Eri hinta oli Skywalkille lasipohjaisella terassilla tai kopterikyydille.

Hualapai-intiaanit asuivat ennen näin, nykyään aasuntovaunuissa tai vastaavissa

Huipulla!