New Orleans, Lousiana

Nyt ollaan syvässä etelässä ja sen huomaa. Maailma muuttui taas niin erilaiseksi. Vuosituhannen alun suuresta tulvasta ei näy silmiin mitään merkkejä, mutta asia elää kaupunkilaisten mielissä ja monet rakennukset kohtasivat tiensä pään silloin. Kaupunki on boheemi, värikäs, rähjäinen ja maustettu musiikilla. Kaupungin sydän on French Quarter Missisipin rannalla.

Kaupungissa elää jonkinlainen musta magia. Kaupat ovat aika synkkiä tuotevalikoimaltaan, mutta muuten värikkäitä ja mielenkiintoisia. Luurangot, vampyyrit ja kummitukset kuuluvat juttuun.

Woodoo on voimissaan ja kadulta lähtee kaikennäköisiä epäilyttävän näköisiä "luolia"

Etelän ja pohjoisen värieroa

Olihan täällä ihan kaikkea norminähtävääkin, kuten hieno espanjalainen aukio

Parasta täällä on kuitenkin kuuluista Bourbon Street joka on nimensä arvoinen jopa näin tammikuun kylmien tuulien aikaan. Klubeihin ja baareihin voi pistäytyä kadulta ilman sisäänpääsymaksua ja mikä parasta, soitto (siis elävä musiikki) alkaa jo iltapäivällä ja meno on parhaimmillaan  illalla jo ennen yhdeksää. Sopii meikäläisten ikäisille vallan mainiosti ja sitä paitsi kerrankaan ei tunnettu itseämme liian vanhaksi baariin, koska suurin osa porukkaa oli aikuisia ja meidän ikäisiä. Musiikkikin oli meidän ikäisille; jazzahtavaa rokkia ja poppia. Välteltiin klassisen jazzin paikkoja, koska se musiikki ei ole meidän mieleen.

Näkymää Bourbonilta.

Paikallinen sisäänheittäjä

Tämä paikallinen Tytti vetäisi Black Velvetin tosi hienosti.

Laulaja tuli mielellään kuvaan, kun sai hyvät tipit. Voi olla, että bändit eivät saa muuta palkkiota kuin keräämänsä tipit. Yritetään ottaa tänä iltana aisasta selvää, kun jatketaan baarikierrosta. Jahka ensin käydään ostamassa sukahousut ja pitkät kalsarit!

Hoover Dam

Hoover Dam olivalmistuttuuaan 1930-luvun alussa maailman suurin pato, mutta nyt taitta jotkut kiinalaiset padot olla isompia. Pato sijaitsee Nevadan ja Arizonan rajalla ja tuottaa sähköä ympäristön tarpeisiin. ylleensä täällä käydään matkalla Grand Canyonille, mutta meillä oli aikaa tehdä eri päivänä tämä retki. Paikka on vain vajaan tunnin ajomatkan päässä Las Vegasista.

Nyt on Las Vegasia ja ympäristöä kierretty riittävästi kahden "lisäpäivän" ansiosta. Mukava kokemus, mutta kun ei olla pelaajia, niin tuskin tarvitsee tulla uudestaan! Ei jaksettu lähteä enää edes kaupungille tai syömään ravintolaan. Haettiin kaupasta syötävää ja nautiskeltiin lukemisesta ja telkkarin katsomisesta. vaikkakin olemme  kurkkua myöten täynnä jenkkimainontaa, joka on vuorotellen laihduttamista ja ruokaa! Me kun luultiin, että Suomen MTV on hermot vievä, mutta pahempaa taitaa olla vielä täällä muualla. Aamulla kaupungin keskellä olevalle lentokentälle ja kohti Dallasia ja sieltä New Orleansiin!

Grand Canyon, Arizona

Arizonalaista maisemaa, villakoiran häntätupsupuita oli riittävästi!

Kuvat kertokoot puolestaan!

Tässä se sitten on! Jännä juttu oli ,että oli aika vaikea saada tietoa kanjonille menosta. Ainoastaan valmismatkoja oli tarjolla. Ongema johtui siitä, että täällä ei mainosteta mitään yli osavaltion rajojen. Las Vegas kuuluu nevadaan ja Grand Canyon taas Arizonaan. Itse Canyon on melekin 500km pitkä, joten piti vähän miettiä minne halutaan mennä. Kartassa oli ainoastaan merkattu kansallispuistoalueet, mutta sinne on matkaa 4-5 tuntia. Lähimpänä Las Vegasia on Grand Canyon West Rim, joka löytyi netistä. Sinne oli matkaa 2,5 tuntia ja lopussa oli 14 mailia hiekkatietä! Nähtävästi se pätkä oli intiaanien aluetta. West Rim on intiaanien hallinnoima nähtävyys ja sen takia siellä kait oli vähän erilaista kuin jenkkilässä yleensä. Joka tapauksessa autot piti jättää parkkialueelle, josta oli kuljetus kanjonin reunalle tai kopterikyydille. Sisäänpääsymaksu oli maksettava. Eri hinta oli Skywalkille lasipohjaisella terassilla tai kopterikyydille.

Hualapai-intiaanit asuivat ennen näin, nykyään aasuntovaunuissa tai vastaavissa

Huipulla!

Bling, bling Las Vegas

tätä se on...

Dollarisalkun kanssa tänne pitäisi tulla, tai sitten voi käydä niinkin, että täältä lähtee rahasalkun kanssa. Eilen telkkarin uutisissa kerrottiin kuinka joku oli viikonloppuna kasinolla voittanut 6 dollarin panostuksella 12 miljoonaa dollaria. Me ei olla panostettu vielä taalaakaan, eikä panosteta. Ei uskota sellaisiin onnen kantamoisiin!

Las Vegas on kuin yksi suuri kasino huvituksineen. Kaikkialla välkkyy, vilkkuu ja kilisee. Vähän niinkuin meidän " ruotsin laivat" ennen vanhaan, mutta vain isooompana. Mielikuvituksellahan täällä ei ole rajoja.

Mukavaa on se, että täällä voi kuljeksia missä vaan, oli sitten 5 tähteä tai enemmän.

tässä ollaan ranskalaisessa ravintolassa ja aina ei tiedä ollaanko sisällä vai ulkona!

Asutaan hienosti Hiltonissa (++++) kun saatiin edullisesti. Hauskaa, kun auto viedään parkkiin ja niin edelleen. Tää on semmonen pikkunen 2955 huoneen hotelli. Kirjottelen 27 kerroksessa katsellen Stripille, joka on Las Vegasin sydän. Tää kuva on meidän hotellin tulosvedonlyöntipaikasta. Timppa laski, että screenejä oli 40!

tässä yksi pelisaleista ja tälläiset systeemit on joka hotellissa! Timppa totesi, että tämä on hevosen leikkiä! Pekalle (Tervoselle) vihjeeksi, että näyttää sitä elämää olevan muuallakin kuin Sotkamossa.

Kaliforniasta Nevadaan 19.1.2011

LA ja ihana Kalifornia jää taakse. Eipä voi muuta sanoa kuin, että hieno ja mielenkiintoinen osavaltio ainakin rannikon osalta. Eipä ihme, että kalifornialaiset kuvataan aina auringossa ja iloisina. Se kuva välittyi meillekkin. Eikä siellä niin huonosti näytä menevän, vaikka isoa Arskaa on kovasti parjattu. Nnythän hän on jättänytkin kuvernöörin toimet taakseen.

Heti rannikon jälkeen, vuorien toisella puolella alkoi Nevadan erämaa. Neljän tunnin ajon aikana maisemat olivat tyhjää täynnä, toki välillä joku pieni kaupunki. Higway oli sen sijaan täynnä autoja yhtenä jonona. Timpan unelma on ollut ajaa Route 66, mutta nyt se oli näppärästi siinä moottoritien vieressä niin katselu riitti! Kun kerran Amerikassa ollaan, niin eiköhän siellä "middle of the nowhere" ollut hervoton Outlet- keskittymä, jossa meilläkin vierähti Tommy Hilfigerin ynnä muiden merkeissä pari tuntia.

Auringonlaskut ovat täällä jotenkin näyttäviä. Tämä kuva on kuitenkin omistettu hyvälle ystävälle Kuopioon; muista, että vaikka aurinko välillä peittyy varjoihin, niin aina se kuitenkin nousee uudelleen :)

Las Vegas keskellä Nevadan hiekkaerämaata; uskomattomampi kuin olisi voinut kuvitella. Nyt aletaan sulattelemaan tätä ihmettä... Kaikenlaista sitä näin pitkällä matkalla sattuukin, nimittäin me oltiin missattu 2 vuorokautta! Luultiin, että meillä on liian vähän aikaa tänne ja alkoi jo kiire stressi painaa, kunnes hotellin respa vakuutti meille, että on torstai vaikka me elettiin jo lauantaita. Saatiinpa 2 lisäpäivää!

Hollywood, Los Angeles, Kalifornia

Hip hei! Tultiin LA:n alueelle, todellakin järkyttävän isolle alueelle. Ennen varsinaista kaupunkia pysähdyimme ihastelemaan Santa Barbaraa, joka on ehkä (ei muitakaan tullut mieleen) kaunein näkemämme kaupunki maailmassa. Koko keskusta on meksikolaistyylinen, hieman kellertävä ja rakennukset ovat jotain uskomatonta. Itse LA on oikeastaan useampi kaupunki samassa nipussa. Etelässä rannalla Santa Monica, idässä Bevery Hills, lännessä Down town ja ylempänä ja ehkä pohjoisempana Hollywood. Siellä ei todellakaan voi liikkua jalkaisin, jos aikoo ottaa koko kaupungin haltuun. Liikenne myös sen mukaisesti kuutta kaistaa pitkin kaupunkiin.

Me valittiin majapaikaksi Hollywood, koska studiot olivat kohteena. Napattiin halpa motelli Sunset Bulevardilta ihan keskeltä. Mitään muuta mainitsemisen arvoista motellissa ei ollutkaan kuin tämä klassinen näkymä suoraan huoneesta.

Yön hintaan kuului aamupala..... vielä iltapäivällä maistui rasva kitalaessa, mutta niinpä vaan toisenakin aamuna Timppa haki kahvit ja silloin olikin pulla kahvin kanssa!

Itse Hollywoodin kaupunki oli yllätys, yllätys; rähjäinen ja likainen!! Toki siellä oli nähtävääkin ja tärkeimmät jutut olivat nähtävillä. Suurten starojen käden ja jalanjäljet kadussa jne... Sattuikin mukavasti, että Hollywood Bulevardilla kuvasivat Shrekiä ja ehkä siellä oli tähtiäkin, mutta ei kyllä tunnistettu! Vaikuttava näky ja kovalta ja pitkästyttävältä hommalta yhden session kuvaus vaikutti. Kyllästyttiin jo vajaan tunnin katselun jälkeen. Ei ole helppoa näyttelijöillä saati muulla kuvaushenkilökunnalla.

Taas saatiin rahoille kunnon vastinetta! Ehdoton juttu on päivä Universalin Studiokaupungissa. Se on vähän kuin aikuisten huvipuisto, toki lapsillekkin sopiva. Täällä näki mitä elokuvateollisuus on.

Tavattiin taas Shrek ja 4D elokuvana kaikkine liikkuvine penkkeineen ja vesiefekteineen tosi hauska kokemus. Ehkä pitänee Suomessakin käydä katsomassa joku 4D- kuva. Onhan meillä kotonakin Shrekin elokuva ollut, mutta näköjään piti tänne asti tulla katsomaan. Tämä tammikuu taitaa olla aika hyvää aikaa reissata, koska  emme ole jonottaneet yhtään minnekkään. Tässä näkyy minkälaisia karsinoita pitkin ihmiset yleensä jotutuvat jonottamaan.

Kiertoajelu Studiokaupungissa oli kokemus. Tässä on Spielbergin jostain elokuvasta lavasteita; muunmuassa maahan tippunut matkustajakone. Vaikuttavin oli King Kongin hyökkäykset auton kimppuun ja auton putoaminen ja leijuminen ketjinkien varassa. Huh, huh, vaikka tiesi, ettei  se ole totta, niin silti siihen vaan eläytyi!

Studioilta löytyi Ranska, Meksiko, villilänsi......ai niin ja Jurassic Park, jossa veneessä, viidakon keskeltä laskettiin tyhjyyteen, ainakin tuntui siltä:)

Löytyi niitä tuttuja kaupungiltakin. Nämä Rambo ja Michael olivat tulleet Madridista etsimään onneaan. Tällä tavalla erottuu joukosta ja tulee ehkä huomatuksi ja ehkä alkaa nousu tähtiin tai sitten ei, tai ainakin kuvausryhmän johtopojaksi....

Kyllä kaupunkinäkymä  muuttui toisenlaiseksi Bevery Hillsissä. Tosi tähdet asuvat oikeasti linnoissaan korkeiden aitojen takana  ja shoppailevat Rodeo Drivellä. Kaupunki on hillityn tyylikäs ja puhdas.

Suurin osa kaupoista oli niin hienoja ettei niihin edes viitsinyt mennä sisään. Jokainen kauppa oli kuin taideteos ja vartijoita ja myyjiä oli ihan riittävästi.

Autoja on jostain syystä kuvattu enemmänkin, mutta täällä niitä erikoisuuksia oikein vilisi. Tässä Bugatti (miten lie kirjoitetaan, enkä voi Timpalta tarkistaa, kun kuorsaus kuuluu jo selän takaa) joka on kuulema oikeasti harvinainen käsityönä tehtävä auto.