Nyt voi jo sanoa, että vihdoinkin kotona! Tuntuu hyvältä. Kyllä vaan on niin, että reissussa on kiva olla ja kotona paras tai ainakin yhtä hyvä. Viime talvena olimme 6kk Espanjassa ja viikko päälle Englannissa. Se tuntui jotenkin pitkältä ajalta. Sinänsä ei mitään kyllästymistä, mutta jotenkin nyt tuntuu, etten ainakaan kokonaan muuttaisi Espanjaan. Lähden sinne aina innolla ja viihdyn tosi hyvin. Mitä enemmän asioita oppii ja kuviot vakiintuvat, sitä mukavampaa siellä on olla. Arkihan se on sielläkin ja pitkään oleminen on todellakin erilaista kuin turistina loman vietto. Joka tapauksessa, nyt kokeillaan näin, että rytmitetään Costan kuukaudet. Syksy on mielestäni parasta aikaa siellä ja sen takia lokakuun alusta marraskuun loppuun on aika hyvä aika nauttia lämpimistä ja aurinkoisista säistä. Keväällä sitten uusi sessio. Tänä vuonna sekin on vain reilun kuukauden pituinen, helmikuun lopulta maaliskuun loppuun. Katsotaan miltä tämä vaihtoehto tuntuu...
Tulimme Nummelaan 21.12 talvikeliin. Heti aamulla kaivoin sukset esille ja lenkkeilin harjulle suksien kanssa katsomaan miten hiihto onnistuisi. Ja onnistuihan se, tuntui kuin olisin ollut paratiisissa!!! Vuosi välissä ilman maastohiihtoa, niin kylläpä oli jo ikävä. Aurinko paistoi, -1C ja huikeen hyvät ladut sekä pertsaan, että luisteluun.
Seuraavana päivänä sain Larin ja Larissan mukaani ladulle. Tässä Larissan tyylinäyte. Muutenkin oli ihanaa, kun nuoripari tuli viettämään päivää kanssamme. Perinteisesti tehtiin lohilaatikkoa, joka on heidän ainainen toiveensa. Seurusteltiin ja vaihdettiin kuulumisia. Perhe on paras!
Kolmas päivä oli vielä hyvää talvihiihtoa, mutta tänään Uuden Vuoden päivänä lumiset ladut olivat muisto vain. Sitkeästi luistelin lentokentällä kympin verran, mutta sitten jalat alkoivat puutumaan jäällä jännittämisestä.
Eilinen aatto juhlittiin perinteisesti (koronatauon jälkeen) Kapteeninkadulla hyvässä seurassa loistavien ruokien äärellä. Ensimmäistä kertaa söin Sea Bassyä eli merikrottia ja hyvää oli. Kiitos Cami, Kari, Pekka ja Marika.
Vuodesta 2022 selvittiin henkilökohtaisella tasolla hyvin, mutta maailmanlaajuisesti sitä ei varmaan kukaan halua uusiksi. Toivon hartaasti, että tämä vuosi tuo tullessaan järkeä tähän kaaokseen ja että, Ukrainan kansa jaksaa ja selviää helvetistään. Rauhaa ja rakkautta koko maailmaan!
