Sara & James, Wedding 15.5.2026 Birtsmorton Court

Nyt se on vihdoin totta, Saran ja Jamesin häät ihanassa, kauniissa Cheltenhamin maaseudulla. Olemme niin onnellisia heidän onnestaan ja elämästään. Oli niin tunteellista ja turvallista saattaa Sara Jameksen vaimoksi, samoin oli ihana osallistua brittiläisiin häihin. Periaatteessa samanlaiset kuin Suomessa, mutta kuitenkin erilaiset. Hääpäri nautti, samoin kuin vieraat. Jopa sää oli suosiollinen itse vihkipäivänä, vaikka sää oli koko viikon ollut kovin kylmä.

Saran elämä on jo niin briteissä, että Suomesta paikalla oli perhe, Saran  "Suomi tytöt puolisoineen ja kummitädit Pia ja Maikki puolisoineen. Lisäksi Ipu ja Tene edustamassa sukua. Meitä oli Suomesta yhteensä 22, loput vieraat, vajaat 70 oli heidän elämästään briteistä.

Suomifiilistä juhliin tuotiin Bada,bada Bastu -tanssilla, joka oltiin koko Suomi vieraiden kesken harjoiteltu Janikan tekemän koreografin pohjalta. Mielestäni se oli menestys!

Kevään hiihdot Levillä

Pääsiäinen vietettiin kotona perheen kanssa, mutta sitten olikin aika lähteä hiihtelemään Lappiin. On niin helppoa, kun juna vie  Hangosta mukavasti Kolariin ja siitä bussilla Sirkkaan. Nyt ei pakattukkaan autoa mukaan junaan, koska totesimme, että sitä ei tarvita, kun hiihtokaverit Ipu ja Tene ovat autolla matkassa.

Viikko 16 näytti olevan ehkä viimeinen kunnon lumiviikko ja sinäkin aikana lumi loppui joistain paikoista. Lämpöä siis oli niin paljon, ettei edes sauna kiinnostanut hiihtopäivän päätteeksi. Koska keli oli upea ja tuuleton, vieetettiin yksi päivä Ylläksellä nauttien pitkistä rinteistä. Tosin jo puolen päivän jälkeen lumi oli aika pehmeää! Käytiinpä tutustumassa Sampo Kaulasen Jänkään, mikä olikinpositiivinen yllätys. Hyvällä maulla rakennettu ja ruoka oli erinomaista, palvelusta puhumattakaan.

Yksi päivä vietettiin myös perinteisellä Pallaksella. Edellisen kerran olen ollut rinteessä siellä noin 40 vuotta sitten. Muistelen, että rinteet ja hissit ovat tasansamat. Kaksi ruostunutta ankkurihissiä ja noin 5 rinnettä. Stimmungi oli niin ihanan keväisen aurinkoinen ja nostalginen. Kurun Romanssikahvila oli best!

Saatiin hiihtää ja lasketella niin paljon, että ekaa kertaa aikaistettiin yhdellä päivällä kotiin lähtöä. Lunta oli jo niin vähän ja se oli niin sohjoista, että motivaatio loppui. Kohti kevättä Hankoon!

Kotiin via Eurooppa 26.3-31.3.26

Timpalla oli Örisevien konsertti 22.3, jonka jälkeen oltiin valmiita lähtemään kotiin. 26.3 sitten startattiin ja aloitettiin kotimatka. Meidänhän oli tarkoitus rekisteröidä auto Espanjaan ja jättää sinne, mutta meidän 2008 vuosimallin ihana Mersu ei oikein täytä päästövaatimuksia ja niinpä autolle ei saada päästötarraa esim. isoihin Espanjan kaupunkeihin, toki sillä olisi voinut ajaa sillä paikkakunnalla missä asutaan, mutta katsottiin, että menee liian vaikeaksi. Päätettiin, että ajetaan auto takas kotiin, koska Hangossa ei kukaan kysele päästöjä.

Eka yö vietettiin ennenstään hämrästi tutussa Peniscolassa hotelli Porta d Irtassa (50 euroa yö) olihan se vähän yksinäistä, kun ei ollut muita vieraita eikä henkilökuntaakaan, mutta aivan ihana boutique-hotelli upeilla merinäkymillä ja yön kruunasi vain meille valmistettu aamupala auringonpaisteessa terassilla.

Niinhän se auringonpaiste loppui, kun päästiin Ranskan puolelle. AI suositteli seuraavaksi yöksi Millaun kaupunkia ja hotelli La Capellea (89 euroa yö). Eikä ollutkaan hassumpi suositus. Hotelli keskellä kaupunkia, joten illallista nautittiin respan suosittelemassa  ravintola Umamissa. Maistuva ja tyylikäs illallinen.

Tarkoitus oli ajaa seuraavaksi yöksi johonkin alppikylään, esim. Chamonixiin, mutta ranskan harmaa ja tihkusateinen keli eivät innostaneet, joten painettiin suoraan Saksan rajalle Mullhauseniin. Edellinen yö oli hiukan laadukkaampi, niin nyt valittiin AI:n suosittelemana motarin vierestä perus B&B (66 euroa yö). Hotellin itsepalvelu aamupala (9 euroa) osoittautui oikein hyväksi, mikä oli yllätys.

Sunnuntai ja ajo Saksan halki. Pelättiin ruuhkia, mutta tiet olivat tyhjiä, kiitos säännön, ettei rekoilla saa ajaa sunnuntaisin. Muutenkin kaikkialla oli tyhjää, syynä lienee polttoaineen hinta ja viikon lopulla alkava pääsiäinen.

Pitkä ajopäivä, mutta mukavasti kahdeksan aikaan illalla Lubecin Park Inn Radisonissa (87 euroa yö). Haluttiin nyt yöpyä vähän laadukkaammin ja illallistaa hotellin ravintolassa. Hotellin 25 euron aamiainen oli turhan arvokas, joten jatkettiin matkaa ja poikettiin johonkin pikku lomanviettokylään Itämeren rannalle. Paikallisen marketin kahviossa olikin reissun maittavin aamiainen, kylässä dieselkin edullisempaa kuin motarin ryöstöhinnat.

Puolen päivän aikaan kurvattiin Border shoppiin Butgardeniin. Tehokkaan kierroksen tuloksena  viimeinenkin tila autosta täyttyi erilaisista virvoittavista juomista.

Tanska ohitettiin reippasti ja Stora Beltin sillan kautta siirtyminen Ruotsiin kävi joutuisasti. Kiva oli taas ajella auringonpaisteessa. Yöksi Jönköpingiin. Ensin meinattiin mennä tuttuun Bauerin hotelliin, mutta vaihdettiinkin B&B:n, koska tässä hotellissa oli parkki talon alla ja hissillä pääsi hotelliin. Sitä paitsi nyt oli varkaita kiinnostavaa lastia, niin oli parempi saada auto yöksi turvaan.

Seuraava päivä olikin helppo ja meinattiin väkisin olla Vikingin lauttarannassa liian aikaisin. Senpä takia piti shoppailla Ingestan shopping-alueella löytämättä mitään erikoista.

Reissun viimeisenä etappina törsättiin ja otettiin oikein 8. kannen keulahytti. Luksusta!

Turussa aamutuimaan käytiin tsekkaamassa yksi vene (Timpalla taas vaihto mielessä). Toisille aamukahveille vanhaan tuttuun osoitteeseen Telakkarantaan, kun toimitettiin espanjan ystäville kassi, joka ei mahtunut heidän lentolaukkuihinsa.

Vielä ihan viimeiseksi jätskille Ursulan uuteen Ice and Art-kahvilaan. Upeita tauluja! Ursulasta on kehkeytynyt parissa vuodessa oikea taidemaalari. 

...ja sitten kotiin Hankoon!

Jälleen hiihtämään, nyt Pad Gastain, Itävalta, viikko 10

 Alan olla jo siinä iässä, että hiihtoreissuja on alettava tekemään  pari kertaa vuodessa kun tuo vanhuus jo kolkuttelee nurkan takana. Niinpä Hanko Universityn innoittamana lähdin JHTC- ryhmän mukana hiihtämään. Vähän säätöä se vaati, kun ensin lensin Helsinkiin, olin yötä larin ja Maijan uudessa kodissa Lauttasaaressa, sieltä takas kentälle ja reissun alpeille ja sama kiemura reissun lopuksi, jotta pääsin takaisin Fugeen, minne Timppa jäi vahtimaan kotia.

Reissu oli mitä mainioin. Ryhmässä oli 26 enemmän tai vähemmän innokasta hiihtäjää. Ryhmäytymine meni aika nopeasti ja löysin itseni siitä tykittäjäryhmästä, sitten oli bileporukat jne..

Joka tapauksessa Hedmanin Jari on loistava matkanjohtaja. Jari pitää tunnelmaa yllä ja ottaa kaikki huomioon. Ei ihme, että he ovat tehneet jo 20 vuotta näitä matkoja. Lisäksi Nina Niva oli mulle ennestään tuttu Saalbachin hiihtoreissulta. 

Hangostakin oli yksi kaveri ja joitain kakkoshankolaisia. Kaiken kaikkiaan loistoporukkaa. Reissussa on mukavaa, kun hiihtopäivän päätteeksi on yhteistä afteria ja yhteiset illalliset.

Kaiken lisäksi hotelli Salsbuger Hof on tosi hyvä hiihtohotelli.

Takaisin Espanjaan kuun lopulla

Enpä ehtinyt olla kotona kuin pari yötä, kun jo lähdettiin takaisin Espanjaan ja Fugeen. Espanjassa oli vuosisadan kylmin alkutalvi menossa ja ei sinne olisi niin kiire vieläkään ollut, mutta kuitenkin kelit alkoivat kuivumaan ja päivät olivat lämpöisiä. Illat kuitenkin niin kylmiä, ettei kotoa paljon viitsinyt lähteä kaupungille. Normaalia arkeahan siellä vietetään ja ei sillä niin kovasti ole merkitystä, mitkä kelit ovat. Minä käyn padelissa 2-3 kertaa viikossa ja Timppa lauluharkoissa. Ystävien kanssa illastetaan ja pelataan korttia tai Rummicuppia. Aloitettiin jo syksyllä kuntosalilla käynnit, joita nyt myös jatkettiin.

Martin Kunto suomalaisine Hur:n ilmanpainelaitteineen on meille just sopiva sali ja lähellä. Ei liian monimutkaista!

Fugessa asuessa ollaan huomattu, että auton käyttö on jäänyt minimiin. Kaikkialle päästään kävellen tai Renfellä eli paikallisjunalla. Ainoastaan golfkentälle mennessä tarvitaan autoa.

2026 vuoden alku ja hiihdot Val Gardenassa

Vuosi vaihtui, yllty,yllätys, lumisessa Hangossa. Se on harvinaista herkkua, että Hangossa pääsee hiihtämään varmaankin ekana koko Uudellamaalla. Pertsaladut tehdään heti, kunmahdollista,koska yleensä ei parane viivytellä, koska talvi saattaa loppua yhtä nopeasti kuin alkaakin. Tällä kertaa ei kuitenkaan. Koko tammikuu mukavaa hiihtokeliä. Tammikuun lopussa minä lähdin viikoksi hiihtämään Italiaan Val Gardenaan. Mun suosikkikohteeseen. 1200km huippurinteitä olipa sitten luonnonlunta tai ei. Tällä kertaa metsät olivat lumettomia. Matkassa olin luottohiihtokaverieni Ipun ja Tenen kanssa. Olimme varanneet 3 hlön huoneen, joka esitteessä näytti soveltuvan hyvin kolmelle aikuiselle, mutta,mutta... sehän oli tavallinen kahden hengen huone sohva lisävuoteella. Ei kelvannut! Pienet neuvottelut talon rouvan ja STS:n kohdepäälikön kanssa ja niinhän minulle järjestyi oma huone ilma lisäkustannuksia. Tilanne oli nmittäin se, että STS ei ollut edes varannut kunnollisia kolmen hengen huoneita, vaikka esitteessä niitä mainostivat.

Kelit olivat loistavat ja hiihtoa tuli niin paljon kuin mahdollista. Edelleen jäi varmaan joitain rinteitä käymättä, joten nälkä jäi...

Ihana mieheni Timo haki odotteli kotona ja tuli hakemaan minut takaisin kotiin kentältä!

Hyvää joulua Cheltenhamista!

 19.12.25 lennettiin Malagasta Birminghamiin Saran ja Jameksen luo joulun viettoon. Mukavaa, että Malagasta pääsee Easy Jetillä Birminghamiin, koska sieltä on vain alle tunnin matka Cheltenhamiin.

Joulua vietetään brittiperheen kanssa yhdeksän hengen voimin. Saralla ja minulla on vastuulla joulupöytään suomalainen kalapöytä, James valmistaa kalkkunan ja kinkun, Kate ja Paul lisukkeet ja isovanhemmat jälkiruuan. Joulukuusikin oli jo valmiina koristeltuna, joten jouluvalmisstelut oli helppo hoitaa. Ehkä vähän lahjojakin....

Briteissä perinteisesti jouluaattona käydään kirkossa ja pubissa ja niinpä mekin menimme kello 15 kirkkoon, joka on kylläkin lasten kirkko, mutta olimmehan mekin lapsen kanssa siellä:)

Kirkonmenot ovatkin sitten ihan erilaiset kuin Suomessa. Joulun sanoma tulee kkerrottua laulun, näytelmien, paparazzien, aasien ja yleisen hulabaloon merkeissä. Viihdyttävää, mutta silti oikeaa asiaa.

Kirkon jälkeen tietysti kiiruhdimme pikalliseen pubiin, minne tuli kaikki muukin kirkkoväki.

Englannissa oli ollut ennen tuloamme kovin sateista, mutta taidettiin tuoda Espanjan aurinko britteihin, koska joka päivä aurinko ainakin pilkahteli ja keli oli muutenkin kirkas ja kirpeä. Huikeat maisemat joulupäivän kävelyretkeltä ja tietysti taas pubiin retken päätteeksi.

Joulupäivän iltana juhlittiin joulua, ensin lahjat ja sitten päivällinen. Timpan savustama lohi sai erityiskiitoksia!

James pääsi tosi toimiin täyttäessään kalkkunaa!

Kiitos kivasta joulusta Sara&James, Kate&Paul,Anthea&Tudor ja Will. Unohtamatta Buddyä!

Saran joululahja minulle oli kylpylävierailu hierontoineen upeassa Manor Housessa Cheltenhamin ulkopuolella. Nautittiin sisä-ja ulkoaltaista ja illan päätteeksi loistava illallinen. Kiitos Sara!

Kävihän siellä pikke episodi, kun unohdin Espanjasta ostamani uimapuvun heille kotiin ja respassa ei ollut vuokarattavia pukuja ja ostettuna oli maksanut 170 puntaa. Hhuh! Liian kallis tavan uimapuvusta. Niinpä päädyin altaaseen omissa mustissa liiveissä ja Saran mustissa pikkareissa ja täydestä meni joulun hämärässä valaistuksessa:)

10 päivää vierähti hujauksessa ja kotimatka meni jouhevasti ensin bussilla suoraan Heathrown terminaaliin, siitä puolityhjään Finnairin koneeseen, Hesasta pisarajunalla Pasilaan, siitä suoraan Turun junaan, vaihto Karjaalla Hangon junaan ja oltiin perillä kotona jo 11 tuntia lähdön jälkeen. Ei paha!