New Orleans, Lousiana

Nyt ollaan syvässä etelässä ja sen huomaa. Maailma muuttui taas niin erilaiseksi. Vuosituhannen alun suuresta tulvasta ei näy silmiin mitään merkkejä, mutta asia elää kaupunkilaisten mielissä ja monet rakennukset kohtasivat tiensä pään silloin. Kaupunki on boheemi, värikäs, rähjäinen ja maustettu musiikilla. Kaupungin sydän on French Quarter Missisipin rannalla.

Kaupungissa elää jonkinlainen musta magia. Kaupat ovat aika synkkiä tuotevalikoimaltaan, mutta muuten värikkäitä ja mielenkiintoisia. Luurangot, vampyyrit ja kummitukset kuuluvat juttuun.

Woodoo on voimissaan ja kadulta lähtee kaikennäköisiä epäilyttävän näköisiä "luolia"

Etelän ja pohjoisen värieroa

Olihan täällä ihan kaikkea norminähtävääkin, kuten hieno espanjalainen aukio

Parasta täällä on kuitenkin kuuluista Bourbon Street joka on nimensä arvoinen jopa näin tammikuun kylmien tuulien aikaan. Klubeihin ja baareihin voi pistäytyä kadulta ilman sisäänpääsymaksua ja mikä parasta, soitto (siis elävä musiikki) alkaa jo iltapäivällä ja meno on parhaimmillaan  illalla jo ennen yhdeksää. Sopii meikäläisten ikäisille vallan mainiosti ja sitä paitsi kerrankaan ei tunnettu itseämme liian vanhaksi baariin, koska suurin osa porukkaa oli aikuisia ja meidän ikäisiä. Musiikkikin oli meidän ikäisille; jazzahtavaa rokkia ja poppia. Välteltiin klassisen jazzin paikkoja, koska se musiikki ei ole meidän mieleen.

Näkymää Bourbonilta.

Paikallinen sisäänheittäjä

Tämä paikallinen Tytti vetäisi Black Velvetin tosi hienosti.

Laulaja tuli mielellään kuvaan, kun sai hyvät tipit. Voi olla, että bändit eivät saa muuta palkkiota kuin keräämänsä tipit. Yritetään ottaa tänä iltana aisasta selvää, kun jatketaan baarikierrosta. Jahka ensin käydään ostamassa sukahousut ja pitkät kalsarit!