EU: n rahoittamat moottoritiet Puolassa olivat tosi hyvät. Sen sijaan puolalaisten ajotyyli ei ollut. Missään muualla ei nähty sellaista törttöilyä. Varsinkin rekat tekivät käsittämättömiä ohituksia ja kolareita oli siellä täällä. Rikkoutuneet autot tien varsissa ovat nykyään tosi harvinainen näky, mutta siellä niitä oli.
Varsovan jälkeen alkoikin matkamme hazardi-osuus. Meillähän ei ollut paperikarttaa, joten naviin laitettiin Varsova- Vilna, nopeinta reittiä. Ups, se oli virhe, nimittäin löysimme itsemme Valko-venäjän rekka- yms. jonoista. Onneksi älysimme ajaa suoraan tulliin ( silloinkaan eivät vielä kellot soineet). Vasta tullimies kertoi meille totuuden, että ollaan väärän maan rajalla. Ei kuitenkaan kuulema oltu ensimmäisiä.... Eipä tullut tsekattua / arvattua, että nopein reitti Vilnaan kulkee Belaruksen kautta. Eipä muuta kuin U-käänös ja oikupolkuja pitkin takaisin Via Balticalle. Tulipahan Puolan takapajuinen maaseutu tarkastettua! Matkaa oli vielä sen verran jäljellä, että peruimme Vilnan hotellin ja jäätiin yöksi Kaunasiin, joka oli lähempänä. Tämä päivä oli koko reissun "pöljäpäivä" lumiräntä-vesisateineeen ja eksymisineen.
Matka jatkui edelleen EU-motaria pitkin jonkin matkaa mutta jo ennen Latvian rajaa taisi vaihtua kaksikaistaiseksi ja kuuluisat rekkajonot tulivat tutuiksi. Hätkähdyttävää oli huomata Latvian, Liettuan ja Viron rähjäisyys ja paluu viime vuosituhannelle. Sitä ei vaan huomaa silloin kun lentää pääkaupunkiin ja asuu keskustoissa.
Latvian ja Viron rajan huomasi siitä, että siellä oli SuperAlko bussi- vieraineen. Toki mekin vierailimme kyseisessä kaupassa, mutta joko ei muistettu Suomen hintoja, mutta ei se nyt niin edullista ollut, että varta vasten kannattaisi sinne asti ajella hakemaan virvokkeita.
Lounas Pärnussa. Ihasteltiin tyhjää kaupunkia koleassa kevät-tuulessa. Arvatenkin mukava kaupunki kesällä!
Varattin ylitys Silja-Tallinkilta 22.30 laivaan ja yöksi kotiin!
Tosi kiva reissu. Oli mukavaa pitkästä aikaa kierrellä auton kanssa ja mikä parasta; ei tarvinnut viettää yhdessä viikossa kahden viikon lomaa. Kerrankin oli aikaa. Kiitos Timolle ajamisesta (noin 5000km) hyvin veti!
Nyt pyykinpesuun ja kohti uusia seikkailuja parin päivän päästä. Levi kutsuu, mutta nyt Finnairilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti