Wow! Kerrankin enemmän aikaa kuin yksi viikko Lapissa. Näitä joka vuotisia Lapin viikkoja en yleensä kirjaa ylös, mutta nyt kun olemme matkanneet etelä-Espanjasta Jäämerelle, ajattelin, että mukava muistella kokemusten, maisemien ja maiden välisiä eroja ja tunnelmia.
Kittilän lentokentälle oli kiva saapua, koska meitä oli vastassa nuoruuden aikainen ystäväni Raili Lappa Turunen. Lappa asuu miehensä kanssa 100km päässä Sodankylässä. Seuraamme piti liittyä miehensä Esan, mutta revontulet kutsuivat avarrustieteilijää taas jonnekkin päin maailmaa. Vietimme rattoisan pari päivää Lapan kanssa poroa syöden ja hiihtäen pertsaa ja vapaata verrytellen.
Lapan hyvästeltyämme paikalle saapuivat Ipu ja Tene Sotkamosta auton peräkontti täynnä herkkuja. Perinteisesti courmetkokkimme I&T valmistavat ruuat ja minä toimin kylmäkkönä. Ravintoloita ei juuri kannata käyttää, koska kotona saadaan parempaa! Nyt hiihtelimmekin jo 30- 50km päivälenkkejä ja Timokin hiihteli parit kerrat Marja- Leenan lettukahvilaan. Onneksemme aikaa oli käytettävissä niin, että maltoimme lähteä Lainion Snow Villageen tutustumaan. Se olikin ISO kokemus. Viimeisen kerran täksi talveksi rakennettu Game of Thornes oli vaikuttava ja uskomaton.
Yritän saada kuvia myöhemmin....
Yhtenä aamuna keksimme lähteä katsastamaan Norjaa ja kartuttamaan kokemuksia jäämeren rannalta. Kilpisjärven retkeilymajassa lounastimme viime vuosituhannen tunnelmissa. Palan painikkeeksi hiihtoretki Kilpisjärven jäälle, mistä sai paremman perspektiivin Saanalle. Norjan puolelle saavuttuamme maisemat muuttuivat kuin taikaiskusta jylhiksi vuoristomaisemiksi ja olihan se uskomaton kokemus laskeutua ensimmäisen kerran vuonon rannalle. Matka Tromssaan oli yhtä maisemien ihastelua. Perille kaupunkiin saavuimme sopivasti illaksi niin, että jouduimme illalliselle Tromssan parhaimpaan Fisk Comppa iet- kalaravintolaan. Herkkua ja tuoretta! Kuitenkaan osterin ystäviä meistä ei tullut, paitsi Ipu ihastui limaiseen meren makuun jostakin syystä. Onhan se kuulema herkkua...
Tromssa näytti ihastuttavalta, vilkkaalta, nuorekkaalta yliopistokaupungilta. Lisäksi kansainvälinen. Eipä olisi uskonut, että olimme samalla leveysasteella Suomen Lapin kanssa. Seuraavana päivänä tutustuminen kaupunkiin ja sitten takaisin Leville. Meillä oli nimittäin Ipun kanssa meno Juha Tapion keikalle Hullu Poro areenalle. Kannatti, keikka oli oikeesti hyvä. Kävihän Timppakin yksi päivä keikalla meidän muiden hiihdellessä. Timppa näki ihka elävän Einin Tuikun tunturihumpassa.
Viikkoon sisältyi myös Tenen ja Timpan kelkkailuretki Hanhipirtille. Me taidettiin Ipu kanssa hiihtää sillä välin pertsaa parikymmentä kilometriä.
Eka kuvassa näkymä Tromssan rannalta, keskimmäisessä Kilpisjärven retkeilymaja ja viimeissn silhuetin kaikki tuntevatkin!
Sittenpä olikin aika palata kotiin. Melkein 8 viikkoa yhtä auringonpaistetta ja mielettömiä kokemuksia. Koko reissu sujui ilman ongelmia, paitsi Italiassa Sirkun takareisi ja Timpan olkapää, mutta... reissussa myös rähjääntyy.
Sattuipa niinkin, että Timpan Norudin Oy myi hallikiinteistönsä niiden päivien aikana, kun kävimme välissä kotona pesemässä pyykkiä. Mikä tarkoittaa sitä, että Timppa on nyt suhteellisen vapaa isommista velvotteista ja samalla se tarkoittaa myös sitä, että minä Norudinin uutena kehityspäällikkönä olen myös vapaa, joten uusia reissuja varmaankin tulossa. Tästä kaikesta kiitollisena kohti tulevaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti